FOAMGLAS®-solulasieristeen ja muiden rakennuseristeiden tärkeimmät erot
Vesitiivis vastaan vettä hylkivä
Mineraali- ja muovieristeet ovat vettä hylkiviä. Solulasieriste ei ole pelkästään vettä hylkivää, vaan täysin vesitiivistä. Tämä on miljoonien umpinaisten lasisolujen ansiota. Lasihan on loppujen lopuksi vesitiivistä.
Eriste pysyy kuivana talvella ja kesällä, sateella ja kosteusprosentin noustessa, ja jopa tulvassa. Siksi solulasi säilyttää aina alkuperäisen eristyskykynsä ja muut erinomaiset ominaisuutensa.
Vuonna 2017 tehty FIW*-tutkimus, joka perustuu 30–50 vuotta sitten tehdystä kohteesta otettuihin näytteisiin, vahvistaa asian. Tämä tarkoittaa myös, että solulasieriste suojaa rakennuksesi ja sen sisällön veden tunkeutumista vastaan eristeen käyttötavasta riippumatta.
* FIW: research institute for insulating materials – München
Vesihöyrytiivis vastaan vesihöyryä absorboiva
Vesihöyryä absorboivat eristemateriaalit eivät suojaa kondensaatiolta. Höyryn tiivistyessä eristeet kastuvat ja menettävät eristyskykynsä. Kondensaatio kiihdyttää aina kostuvien materiaalien vanhenemisprosessia, mikä puolestaan lisää korjaustarvetta tai varhaisen täysremontin tarvetta.
Monissa rakennuksissa - käyttötarkoituksesta, sisäisestä kosteudesta ja rakennuksen tyypistä riippuen - kondensaatio voi jopa aiheuttaa rakenteellisia vaurioita, jotka vaarantavat rakennuksen vakavuuden. Muovieristemateriaalit ovat hyviä, mutta eivät täysin vesihöyrytiiviitä.
Solulasieriste on kuitenkin täysin vesihöyrytiivis. Sen vesihöyryvastus on ääretön. Kosteus ei pääse tunkeutumaan eristeeseen eikä rakenteeseen. Eriste ei turpoa eikä homehdu. Kun saumat on käsitelty vesihöyrytiiviiksi, solulasieriste ei vaadi muuta höyrysulkua.
Toiminta paineen alla
Puristuslujuus ilmoittaa miten paljon materiaali kestää puristusvoimia muotoaan muuttamatta. Sen yksikkö on voima jaettuna poikkileikkausalalla.
Eurooppainen EN826-standardi määrittää eristeiden puristuslujuuden. Standardi hyväksyy 10 % kokoonpuristuman. Useimmat eristemateriaalit testataan tämän eurooppalaisen EN826 standardin mukaan. Rakennuksellesi se tarkoittaa seuraavaa: 20 cm eriste voi puristua kokoon 2 cm, jolloin vesieristeeseen syntyy jännityksiä ja se voi halkeilla.
Standardin EN826 liitteessä A ei hyväksytä eristeen muodonmuutosta eikä taipumista. Solulasirakenteensa ansiosta FOAMGLAS®-solulasieriste täyttää tämän lisästandardin vaatimukset. Tämän ansiosta eristeemme on erittäin vahvaa. Solulasieriste on näissä tiukoissa testiolosuhteissa osoittanut olevansa monta kertaa vahvempi kuin muut eristemateriaalit 0 % muodonmuutoksella.
Miksi tämä on tärkeää?
Arkkitehdit, suunnittelijat ja urakoitsijat kohtaavat suuria haasteita, jos eristettävän alueen on myös kestettävä suuria kuormia. Otetaan esimerkiksi kattoterassi tai kattopysäköintialue tai maanalainen kohde.
Jos eristekerros puristuu kokoon, vesitiivis kerros voi murtua, eristeen eristyskyky heikkenee ja laatan alle voi syntyä onteloita. Solulasieristeellä ei ole näitä ongelmia. Solulasieriste on puristusluja.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
FOAMGLAS®-solulasin puristuslujuus vaihtelee tyypistä riippuen 50 ja 160 tonnia/m² välillä. Tämä tarkoittaa, että solulasi ei painu kokoon, vaikka neliön solulasipalalla seisoisi kokonainen norsulauma. Toisin sanoen FOAMGLAS® -eriste on täysin puristumaton eriste.
Solulasieriste ei taivu eikä puristu kokoon, kun sitä kuormitetaan. Itse asiassa silloinkin, kun kulkureitit on eristettävä, paksuja kuormia jakavia laattoja ei tarvita, kun eristeenä käytetään FOAMGLAS® -solulasieristeitä.
Lämpölaajeneminen
mitä vähemmän, sitä vakaampi
Aineet kutistuvat kylmässä ja laajenevat kuumuudessa. Lämpölaajenemiskerroin ilmaisee miten paljon tätä tapahtuu.
Tässä on esimerkkejä muutamien rakennusmateriaalien lämpölaajenemiskertoimista:
- Eriste:
Muovieriste: 50 - 70 x 10-6/K
Solulasieriste: 9 x 10 -6/K
Kivivilla: 7 x 10-6/K - Muut rakennusmateriaalit:
Alumiini: 23 x 10-6/K
Betoni: 10 x 10-6/K
Teräs: 12 x 10-6/K
Mitä pienempi lämpölaajenemiskerroin, sitä vähemmän aine kutistuu tai laajenee lämpötilan muuttuessa.
Mitä tämä tarkoittaa aineen lämmöneristävyydelle?
Korkea lämpölaajenemiskerroin vaikuttaa eristeen muodonpysyvyyteen. Kylmässä eriste kutistuu ja syntyy rakoja tai onteloita, joihin syntyy kylmäsiltoja. Tällä on merkittävä vaikutus lämmöneristyskykyyn ja siten rakennuksen energiatehokkuuteen.
Kutistuminen kohdistaa vetovoimia vesikatteeseen. Tämän seurauksena vesikate vanhenee nopeammin ja se on korjattava tai vaihdettava aikaisemmin.
Korkean lämpölaajenemiskertoimen omaava materiaali vaatii enemmän tilaa korkeassa lämpötilassa. Tämä voi vahingoittaa vesikatetta ja aiheuttaa vuotoja. Tämän seurauksena vesikatteen elinkaari lyhenee, vaaditaan enemmän huoltoa ja korjauksia ja koko vesikate on vaihdettava paljon aikaisemmin.
Vaikutus kiinnitykseen
Lämmönvaihteluille herkät eristeet on paras kiinnittää mekaanisilla kiinnikkeillä. Tämäntyyppisen eristeen liikkuessa saumoihin, kosteussulkuihin ja vesieristeisiin kohdistuu puristusta tai vetoa. Vesikatteissa näkyy joskus painumia mekanisesta kiinnityksestä huolimatta. Tämä synnyttää niihin lisäjännityksiä ja lyhentää vesikatteen elinikää.
Mekaaninen kiinnitys edellyttää myös, että eristekerros on lävistettävä lukuisia kertoja alustan saavuttamiseksi. Nämä lävistykset aiheuttavat kylmäsiltoja ja suurentavat vuotoriskiä.
Solulasin lämpölaajenemiskerroin on sama kuin betonin ja teräksen. Tämä ominaisuus varmistaa, että voit kiinnittää eristeen liimalla ilman riskiä, että se repeää tai liikkuu. FOAMGLAS®-solulasieriste pidentää vesikatteiden ja vesieristeiden elinikää ja vesieristystä yleisesti.
Kemikaalien ja tuhoeläinten kestävyys
Mineraali- ja muovieristysmateriaalien rakenne ja niissä käytetyt materiaalit aiheuttavat sen, että ne ovat arkoja liuottimille, hapoille, bakteereille, sienille, toukille ja kaikenlaisille tuhoeläimillle. Nämä materiaalit voivat houkutella rottia ja hiiriä, koska ne käyttävät niitä pesämateriaaleina.
Tämä aiheuttaa sen, että tuholaiset saastuttavat katot, seinät ja kelluvat lattiat. Ennen kaikkea tuhoeläinten tekemät kolot ja käytävät heikentävät materiaalien eristyskykyä.
Eristeiden valmistukseen käytetyt aineet eivät kestä öljyjä ja muita petrokemian tuotteita. Siksi niitä ei voi käyttää ajoneuvoliikenteeseen tarkoitetuissa lattioissa.
Solulasieristeen eriste on lasia ja siten epäorgaanista. Se ei lahoa eikä houkuttele eliöitä. Se kestää hiilivetyjä ja pysäyttää tehokkaasti radonkaasun. Solulasi pysyy ehjänä. Jopa 50 vuoden kuluttua!
